I've Been Up, I've Been Down

En oo oikeestaan kertonut täällä mitä mulle kuuluu. Jos saan jotain sepustettua luonnoksiin, sinne se jää, koska seuraavana päivänä olo voi olla jo päinvastainen. Enimmäkseen selviän, voin naurahtaakin jos tilanne niin vaatii, mutta suurimmaksi osaksi elämä on tällä hetkellä selviytymistä päivästä toiseen, aamusta iltaan. Yritän penkoa esiin positiivisia asioita, mutta sen eteen saa tehdä töitä.

Ostin jokin viikko taaksepäin kameraani infrapunalla toimivan etälaukaisimen. Kokeilin sitä viikonloppuna ensimmäistä kertaa ja hyvin toimi. Helpottaa melkoisesti asukuvien ottamista, kun lähipiiristä ei löydy ihmisiä, jotka osaisi käyttää mun kameraa.

Mieliala ei ole ollut kauhean korkealla parin viime viikon aikana. Päädyin sunnuntaina uudestaan päivystykseen, tällä kertaa tiputukseen ja odottamaan psykiatria arvioimaan tilaa. Muistikuvat on katkonaisia, mutta pääsin kuitenkin kotiin maanantai-iltana. Vasta tänään fyysinen tila alkaa tuntua normaalilta. Aiheesta ei enempää, joten en vastanne tarkentaviin kysymyksiin.

Tämän päivän aloitin lähtemällä jo ennen seitsemää kameran kanssa rantaan. Ilma oli sateen jäljiltä harmaa ja merellä oli yhtä väritöntä sumua.
Iltapäivällä otettiinkin jo Lunan kanssa aurinkoa takapihalla. Ei olisi aamulla uskonut, että aurinko lämmittää jo näin paljon. Viime vuonna tosin tähän aikaan taidettiin nauttia jo helteistä.

Huomenna ajattelin hakea Eiran lukion kirjalainaamosta historia2:sen kirjan. Olen tosiaan valinnut kesäkuun kahdelle ensimmäiselle viikolle historiankurssin, ja koska olen aivan toivoton hissassa, on paras alkaa lukea jo pari päivää etukäteen jos mielin päästä läpi. Kiitettävää en edes lähde tavoittelemaan, ei joka aineessa tarvitse loistaa. Yritän ottaa koulun kanssa rennommin, olenhan edelleen toipilas.