2015/07/06

Edistysaskelia

Mulla on tällä hetkellä tosi hyvä fiilis paranemisen suhteen, näin hyvin ei ole mennyt vuoteen, ei edes osastolla. En noudata ateriasuunnitelmaa, mutta syön säännöllisesti ja tarpeeksi. Ostin tänään itselleni valkosuklaa-karpalocookieseja ja pussillisen Turkinpippureita, koska teki mieli ja söin niitä kohtuudella välipalaksi. Yleensä vetelisin kaikki saman tien ja halailisin posliinijumalaa sen jälkeen, mutta nyt ei tehnyt edes mieli ahmia. Oon itekin ihan ymmälläni, mistä tämä kaikki kumpuaa. En edes muista milloin olen viimeksi ollut näin kauan oksentamatta.

2013

Myönnän, että vaa'an lukemat ahdistavat. Viikon aikana on tullut useampi kilo lisää, vaikka olen syönyt ns. normaalisti. Sairas pää keksi jo jos minkälaisia selityksiä, mutta äidin kanssa saatiin järkeiltyä, että kilot ovat vain nestettä. Ja vaikka osa olisikin rasvaa, niin mitä sitten? Tässä ollaan kuitenkin vielä reippaasti alipainon puolella.

Huomaan paremman syömisen vaikuttavan myös energiatasoihin. Kävin tänään pitkällä kävelyllä Seurasaaressa. Olin suunnitellut tulevani bussilla kotiin, mutta olo oli niin hyvä reippaan kävelyn jälkeen, että päätin kävellä vielä keskustan läpi takaisin. Mukana ei ollut pakkoa, joten sallin pienen ekstraliikunnan. Nyt vielä taistelen itseni kanssa, uskallanko ottaa iltapalan kanssa ylimääräisen Nutridrinkin, koska olen kuluttanut enemmän kuin normaalisti...

En olisi uskonut, että syöminen saa mut hyvälle mielelle, mutta onnistumisen tunne on sen verran voimakas, etten voi kuin hymyillä :) Tiedän, että ahdistus palaa vielä, mutta aion nauttia tästä hyvästä olosta niin kauan kuin tätä kestää.

15 kommenttia:

  1. aivan ihanaa! :) mä uskon että näitä helpompia päiviä tulee lisää ja lisää, kun vaan jatkat taistelua! <3

    VastaaPoista
  2. Jee! <3 Mulla helpotti ahmiminen ja oksentaminen just sillä, että anto ittelleen luvan syödä, jos oli nälkä/teki mieli. Siten ei tullu sitä kauheeta ahmimiskohtausta koska oli ylipäätään niin kova nälkä ja himo, koska koitti muuten syödä tosi vähän. Ja kaikkia herkkujakin pystyi syödä kohtuudella ja hyvällä omatunnolla. :) Pidä toi!

    VastaaPoista
  3. Loistouutisia! :) Hyvä Sinä!
    Ja jos pääkoppa alkaa suoltaa omiaan, niin äiti vaan kehiin ja yhteistuumin kiemuroita realisoimaan!
    Onpa tuo päälaki näemmä kertalaakista saanut ihka uuden värityksenkin! :D Tsemppiä pörröpää! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kuvatekstistä näkyy, musta pörrötukka on kahden vuoden takaa ;---)

      Poista
    2. No niinpä on! :D Tsemppiä blondi! ;)

      Poista
  4. Jes kiva kuulla! Kyllä se vaan niin on, että ruoka on se lääke tähän sairauteen ja kun syö, niin kaikki sujuu paremmin ja tilaa jää myös ihan elämiselle ja asioitten tekemiselle! :) tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, vapauttavaa kun ruoka ei pyöri mielessä 24/7!

      Poista
  5. Todella ihana kuulla, että menee hyvin. Tartu siihen onnistumisen fiilikseen, niin se kantaa vaikeiden hetkien yli. <3

    VastaaPoista
  6. Kiva lukea tällästä ! :) Tsemppiä jatkoon <3

    VastaaPoista
  7. Jee hyvä Noora, ihanaa luettavaa :)
    Oot vahva ihminen ja tuut vielä selättämään syömishäiriön!

    VastaaPoista
  8. Ihana kuulla ! Itse anoreksian pahimmilta ajoilta selvitty, vieläkin taistelu elämästä ja kuolemasta </3 tsemppiä sulle hirmusesti, oot mahtava !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä sulle kanssa hirmuisesti, toivottavati oot selvinny pahimman yli <3

      Poista